Aurinkoinen Vaasa otti meidät lämpimästi vastaan. Kalakeitto ja läski maistuivat pitkän automatkan jälkeen. Sitten kiertoajelulle: Vaasa on täynnä historiaa merenkulusta, jääkäreistä, maannousemisesta. Jopa Senaatti on takavuosina istunut Vaasassa 3 kk.
Vanha Vaasa – idyllinen keidas. Palanut 1880-luvulla kuten monet kaupungit. Mustasaaren kirkko on viehättävä. Ja sitten tietenkin Strömsö! Monen unelma! Vehreä uimaranta ja kartano. Kovasti kulisseja, joista loihditaan tv-sarjaa jo yli 14 tuotantokauden ajan. Ympäristö hyvässä kunnossa, joskin mopopojat grillin rannasta rikkoneet – tuhmat!
Strömsössä oli tunnelmaa.
Yhteiskuva Strömsössä.
Raippaluodon silta, Suomen pisin 1045 metriä
Vaasan Diabeetikkojen vieraina vasta lystiä olikin. Anne ja Aila ja muut kovasti toimittivat. Hunajat ja konjakit Akaasta, rosmariinipiimäkakku ja muut herkut Vaasasta. Hyvin meni!
Vaasan Diabeetikoiden puuhanaiset Anne Ståhl (vas) ja Aila Mäkipää
Vaasan pjt Ståhl ja Mäkipää sekä Rajala
Hunajata hunajata!
Yö meni hyvin Hotelli Royalissa. Aamulla muutamilla oli ns. haasteita tunnelin kanssa, mutta lähteissä kaikki oli bussissa. Kohti Kaskista. Olympiavoittaja Arto Koivisto isännöi Sininen Hetki – kahvilaa. Hyvät oli tortut! Ja sujuvat puheet!
Kahvila Sinisen hetken isäntänä oli olympiavoittaja Arto Koivisto. Kuva Anna-Maija Kurki
Vuoden urjalalainen Venla ja Irma Kurki taukokaffella Kaskisissa
Pihalla mies Vantaalta tiesi heti, missä Akaa on! Hienoa! Se leviää sittenkin. Oli ostanut kimppahuvilaksi vaarin mökin. Aurinko paistoi. Pori – mahtava Kirjurinkesäravintola ia sitäkin mahtavampi lounas – salaatteja, häränrintaa, uppoperunoita, kaffia…
Kirjurinluodon puistossa oli komeeta
Huhtasen Pasi Porist’ – sillai kai ja raudanluja diabeteshoitaja Marja Rautavirta kertoivat diabeteshommista Porissa. Osaavissa käsissä, hauska kuunnella aitoa porilaista.
Kirjurinluodon kesäravintolasta, Pasi Huhtanen, Porin yhdistyksen pj ja diabeteshoitaja Marja Rautavirta kertoivat asioista.
Ja itse Kirjurinluoto; puistoja, vihertietokeskus, rauhaa, ravintoloita. Käppärän hautausmaalla vaikuttava Juseliuksen mausoleumi. 11-vuotias Sigrid kuoli keuhkotuberkuloosiin. Sisarensa Thyra Theresia oli menehtynyt jo 5 kuukauden iässä. Isä Fritz perusti testamentissaan säätiön, joka vuosittain tukee lääketieteellistä tutkimusta miljoonilla euroilla – myös diabetestutkimusta.
Sigrid Juseliuksen mausoleumi
Historiaa vilisee Porikin, sen sai tuntea saitseeingillä! Ilta laskeutui. Useampi meistä tavoitteli Eurojackpotin 69 miljoonan euron pottia. Aamulla ei kuitenkaan näkynyt miljönäärejä eikä kukaan ollut porukasta kadonnutkaan. Siis kohti Raumaa. Pyhän Ristin kirkko 1400-luvulta, mahtava tori, Vanha Rauma ihanine idyllisine rakennuksineen hurmasi monet meistä. Pitsiviikot olivat alkaneet!
Marjatta Paasikivi kertoi frivolite-tekniikasta, jolla hän oli loihtinut kauniita korvakoruja. Moni niitä ostikin. Lounas tunnelmallisen kauniissa Ravintola Villa Tallbossa meren rannalla. Taas kerran oivallista ruokaa! Porissa ja Raumalla on ihania naisfiguureja. Taiteilija Kerttu Horilan Maire istuu Porin Eetunaukiolla, sisarensa Rauma flikk’ Kerttu Vanhassa Raumassa. Kirkossa istuu Virrenveisaajanainen. Niin oli aidon näköinen, että ensin tervehdin ja sitten ihmettelin, että ompas hän kaino kun ei näin komealle herrasmiehelle vastaa…
Porin Maire Kerttu Horilalta
Kerttu Horilan taidetta: Rauma flikk’ eli Kerttu
Pyhän Ristin Kirkon virrenveisaajanainen, myös Kerttu Horilalta
Oli aika kääntää bussin nokka kohti Akaata ja Urjalaa. Arvat tekivät kauppaansa ja onnellisia voittajia löytyi monta. Muun muassa punkkitohtori voitti uuden skragan. Kyllä nyt kelpaa käydä vastaanotolla. Tietokisa oli jo matkalla avannut aivoja. Pareittain toteutetun kisan voittivat joukkue Marjut ja Soili sekä joukkue Helena ja Ilse – Kultamokkaa tuli palkinnoksi.
Hopeajoukkueita olivat: Anna-Maija ja Irma, Seija ja Aulis sekä Asta ja Timo. Hopeatoffeet olivat heidän palkintonsa jalossa kilpailussa. Kaikki meni hyvin – melkein kuin Strömsössä. Pieniä, mutta ei voittamattomia vastuksia matkalla. Paluumatka sujui Urjalan taikayöhön nähden päinvastaisessa järjestyksessä, sillä tulimme kautta Huittisten läpi Akaan Urjalaan. Loppumatkalla Akaassa saimme aitiopaikalta seurata vanhojen autojen kulkuetta, jota riittikin kilometritolkulla. Heikoimmat meinasivat jo hermostua!
Tuttuun tapaansa Alangon Hannu meitä koutsasi, Mettänen Oy ja Harri Vesaniemi hoiti kuljetuksen. Ensi vuonna Keski-Suomeen ja Savoon – ehkä! Jos jaksetaan!
Timo Rajala
Sit vielä putkeen muutama tunnelmaotos matkalta, ensin Vaasasta,
Maannouseman merkkejä Palosaaren Suntinsalmessa Vaasassa. Kukin kivi kertoo 100-vuotisen kehityksen
Hannu ja Marja Vehmas, Akaa
sit Porist
ja viäl Raumalt
Kodikas ravintola Goto (Rauma)
Vanhan Rauman palosta vuonna 1682 jäi vain portti. Ilse ja Helena portilla
Kuvat Anna-Maija Kurki ja Timo Rajala
Ja vielä! Tässä Vaasan rouvien ROSMARIINIPIIMÄKAKKURESEPTI!
5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl rosmariinia
200 g meijerivoita
1 dl appelsiinimarmeladia
2 dl rasvatonta piimää
½ dl siirappia
1. Voitele ja korppujauhota 1,8 l rengasvuoka. Sekoita kuivat aineet keskenään, rosmariini huhmaressa hienonnettuna.
2. Sulata rasva ja sekoita joukkoon marmeladi. Lisää jauhoseokseen piimä,siirappi ja rasvaseos. Sekoita ainekset juuri ja juuri sekaisin.
3. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia.
Hieno juttu, Timo! Eipä ollut muistivihkosi toimettomana tälläkään reissulla…