Itä-Suomen retki 4-6.8. Akaan Seutu netti 150815

Posted by on elo 15, 2015 in Galleria | 0 comments

Kun Venäjän Keisari kalastaa, Eurooppa saa odottaa

33Diabetesyhdityksen-retki5Timo-Rajala

Linja-autossa on tunnelmaa. 50 Akaan Seudun Diabetesyhdistyksen toimijaa kesäreissulla. Kuva: Jaakko Kuisma

 

Akaan Seutu 15.8.2015 11:34

Akaan Seudun Diabetesyhdistyksen perinteinen kesäretki suuntautui tällä kertaa Etelä-Karjalaan ja Kaakonkulmalle. Bussi oli viimeistä penkkiä myöden täynnä ja tunnelma korkealla. Ilma oli kesäinen, jopa helteinen.
Lappeenranta, Etelä-Karjalan pääkaupunki, on vehreä kesäkaupunki. Historiallinen osa, linnoituksen alue, tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää. Historia puhuu omaa kieltään, nykypäivä kertoo vilkkaasta ja yritteliäästä asenteesta.
Linnoituksen alue on kokenut uuden tulemisen. Siellä asutaan ja yritetään, harrastetaan ja työskennellään.
Uusimpia avauksia on kulttuurikeskus Kehruuhuone, jonka toimitusjohtaja on Värttinä-yhtyeestä tuttu Sari Kaasinen. Tila on aiemmin toiminut naisvankilan kehruuhuoneena. Nyt kulttuurikeskus tarjoaa tapahtumia ja viihdettä. On melkoinen tiikerinloikka hypätä vankilasta kulttuurikeskukseksi

33Diabetesyhdistyksen-retki11

Toimitusjohtaja Sari Kaasinen on avannut Lappeenrannan Kehruuhuoneelle kulttuurikeskuksen. Kuva: Timo Rajala

Linnoituksen alueella toimii useita kulttuurialan koulutukseen liittyviä tekijöitä  – musiikkia, tanssia, kuvataidetta ja liikuntaa. Suosio on taattua ja ryhmät ovat täynnä.

Poijat, jätkät, pitkät, pätkät sinisellä Saimaalla seilattiin

Saimaan kanava on ensimmäisen kerran avattu vuonna 1856 ja sittemmin rakennettu uudelleen. Kokonaispituus Suomen puolella on 23 ja Venäjän puolella 19 kilometriä. Kahdeksalla sululla hoidettava vedenpintojen kokonaispudotus on 75 metriä.

Ajelimme Mälkiän sululle, jossa saatoimme jännittäen seurata ja kokea, miten sulkujen avulla hetkessä laskeudutaan 13 metriä alemmaksi. Kanavan rakentaminen vaatii ymmärrystä ja taitoa – kanavassa kulkeminen rohkeutta ja taitoa.

Mälkiän sululla pudotus on 13 metriä. Kuva: Anna-Maija Kurki

Mälkiän sululla pudotus on 13 metriä. Kuva: Anna-Maija Kurki

Imatrankoski kuohuu

Seurasimme Imatran kosken vapauttamista. Mahtavan musiikin pauhatessa portit avataan ja vuolaat vedet ryöppyävät kosken uomaan täyttäen sen.

Sattumalta törmäsimme koskella myös akaalaiseen Janne Pirttijokeen, Pätsiniemen poikaan, joka kertoi aloittaneensa juuri samana päivänä työt Ovako Imatran tehtaan johtajana.

Retkeläiset pääsivät seuraamaan Imatrankosken vapautusta. Kuva: Anna-Maija Kurki

Retkeläiset pääsivät seuraamaan Imatrankosken vapautusta. Kuva: Anna-Maija Kurki

Haminan Pullamummo

Ylimmän sotilaskoulutuksen antajana Haminan RUK on kaikille tuttu. Kaikki eivät kenties tunne Varvaara Schantenintarinaa.

Suomen itsenäistymisen myötä Varvaara menetti työnsä venäläisten upseerien kotiompelijattarena. Neuvottomaksi hän ei jäänyt, vaan alkoi toimittaa varusmiehille ja sotilaille pullaa ja piirakoita harjoitusmaastoihin. Sotilaat kutsuivat häntä strategiseksi neuvonantajaksi ja pullamummoksi.

Patsas komistaa Haminan katukuvaa. Veikko Lavi on laulanut hänestä levylle.

Haminan Sotilaskodin käytössä oleva sotilaskotiauto on ristitty Varvaaraksi.

Ei Kotkaa ilman Langinkoskea

Nykyturismissa hyödynnetään draamaa. Palasimme 1800-luvulle ja tapasimme itsensä tsaarittaren Maria Fjodorovnanja hänen adjutanttinsa kreivi Mihail Ostrovin. Kreivi Ostrov käyttäytyi kuten tärkeän ja komentelevan venäläisen virkaherran kuuluukin. Sen sijaan tsaaritar kertoi tenhoavalla, joskin aatelisen etäisellä tavalla perheensä elämästä.

Marja ja Hannu Vehmas ovat olleet mukana kaikilla kolmella pitkällä diabetesyhdistyksen kesäreissulla. Parasta on hyvä porukka ja ohjelma. Kuva: Timo Rajala

Marja ja Hannu Vehmas ovat olleet mukana kaikilla kolmella pitkällä diabetesyhdistyksen kesäreissulla. Parasta on hyvä porukka ja ohjelma. Kuva: Timo Rajala

Hänen mukaansa Langinkosken kuohut ja pärskeet, lohet, toutaimet ja ahvenet voittivat moninkertaisesti jopa Pietarin suihkulähteet ja keittiöiden salaisuudet. Maria Fjodorovnalla ja keisari Aleksanteri III:lla oli kuusi lasta. Lasten mielestä parasta oli kulkea isän kanssa puhtaissa ja raikkaissa maisemissa ilman hoviväkeä ja vartijoita.

Solitanterin piika Jenny selostaa, Kaija Syrjänen keskittyy. Kuva: Timo Rajala

Solitanterin piika Jenny selostaa, Kaija Syrjänen keskittyy. Kuva: Timo Rajala

Kreivi Ostrov kertoi keisarille tulleesta tärkeästä sähkösanomasta, jossa odotettiin pikaista kannanottoa johonkin Euroopassa riehuneeseen sotatilanteeseen. Korskea kreivi vei viestin kalastuskivellään  lempipaikallaan kalastavalle keisarille ja sai otsikossa mainitun vastauksen.

Keisarillinen kalastusmaja vihittiin käyttöönsä vuonna 1889. Suomalaiset tahtoivat suuriruhtinaalleen parasta. Huonekalut olivat suomalaista käsityötä, astiastot ja aterimet samoin ja suuri osa tekstiileistä oli peräisin Wetterhoffin kutomosta Hämeenlinnasta. Vihkiseremonia avattiin Porilaisten Marssilla ja Suomen Laululla. Että sellainen suuriruhtinas.

Akaan väkeä Haminan bastiljonilla. Kuva: Timo Rajala

Akaan väkeä Haminan bastiljonilla. Kuva: Timo Rajala

Kotkan poikii ilman siipii

Vesipuutarha Sapokka on Kotkan keskustan todellinen helmi. Paljon kasveja, paljon vettä, taidetta, hoidettua ympäristöä. Viereen rajoittuva pienvenesatama kielii merellisestä maisemasta.

Juha Vainio on kaikille suomalaisille tuttu taitava sanankäyttäjä. Tarina kertoo, että hän sai alkusysäyksen riimittelyyn Kotkan lyseon vessan seinäkirjoituksesta: ”Istun taikka kävelen, perse soittaa sävelen.” Se oli Junnun mielestä tyhjentävästi sanottu.

Riimeistä olemme saaneet myöhemmin nauttia, ja ne elävät edelleen väkevästi.

Timo Rajala

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *