Sotessa terveydenhuollon panoksia ennaltaehkäisyyn

Tuore Työterveyslaitoksen koordinoima kansainvälinen tutkimus osoittaa riidattomasti, että noin puolta miljoonaa suomalaistakin koskettava diabetes aiheuttaa valtavia kustannuksia terveydenhuollolle, kansantaloudelle ja yksilöille. Puolesta miljoonasta arviolta 150 000 ihmistä sairastaa tietämättään.

Seitsemän vuotta kestäneen seurannan perusteella havaittiin, että diabetesta sairastavilla oli lähes kolminkertainen määrä sairauspoissaoloja vertailuryhmään verrattuna. Kaikki kustannukset ja sairastavien määrä huomioon ottaen puhutaan helposti lukemattomista miljoonista euroista.

Diabetes itsessään ei ole työkyvyttömyyden peruste. Niitä ovat diabetekseen liittyvät mielenterveyssyyt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Ongelma ei ole sairauden hoidossa sinällään, vaan siinä, että diagnostisointi tapahtuu liian myöhään. Eritoten tyypin 2 diabeteksen arvioidaan olevan nopeimmin kasvava sairaus koko maailmassa. Tästä seuraa valtava haaste koko terveydenhoitojärjestelmälle. On panostettava niihin terveydenhuollon toimijoihin, jotka testejä ja diagnooseja tekevät. Heihin, jotka ovat asiakastyön eturintamassa.

Aina on keskusteltu siitä, mikä terveydenhuollossa maksaa. Aina on oivallettu, että ennaltaehkäisy on kalliita erikoishoitoja kannattavampaa. Ehkäisy maksaa aina itsensä takaisin. Vaativa n diabeteksen hoito tulee keskittää osaamiskeskuksiin ja –verkostoihin. Kustannuksia aiheuttava erikoissairaanhoito ja ennaltaehkäisy eivät ole vastakohtia. Molempia tarvitaan.

Usein on törmätty mittaamisen vaikeuteen. Professori Marianna Virtasen johtama tutkimus antaa osviittaa ennaltaehkäisyn ylivertaisesta paremmuudesta jokaisen kansalaisen omaa vastuuta unohtamatta. Yhtä kaikki: kysymys ei ole vain kustannuksista, vaan suuren ihmisjoukon jokapäiväisestä hyvinvoinnista ja elämänlaadusta.

Timo Rajala
Tyyppi 2D
Akaa