Syksyinen sokkoreissu tarjosi elämyksiä

Posted by on loka 1, 2016 in Galleria | 0 comments

35 sokkoilijaa, matkanjohtajanaan Hannu Alanko ja kuljettajamme Jaakko Kuisma suuntasivat syksyisenä lauantaiaamuna bussin keulan kohti Suurta Tuntematonta. Bussi oli lastattu Toijalassa, Viialassa ja Urjalassa ja lähdimme 9-tietä Turun suuntaan. Jaakko tapaili laulumiehenä Martti Innasen Urjalan Taikayötä kautta Huittisten, mutta ohjaili bussimme kuitenkin ensin aamukahvipaikkaan, Pahkapirtille Loimaan Metsämaalla.

wp_20160917_001

Voisilmäpullat maistuivat kahvin kyljessä makeiden seurueelle hyvin, joku saattoi ostaa jo tuliaisia ja Jaska aamujäätelön. Bussin lähtiessä jatkamaan matkaa kurotimme kaulat pitkinä, että kuinka raskaasti kaasujalka painaakaan ja mihin suuntaan? Ohitettuamme Loimaan kaupungin silhuetin käännyimmekin kohta taas parkkipaikalle, kohteena Suomen maatalousmuseo Sarka. Sarkamuseon avattiin yleisölle vuonna 2005.

wp_20160917_014wp_20160917_012

Saimme reilusti oleskeluaikaa ja lupauksen lounaasta samassa paikassa, kunhan ensin tutustumme museon antiin. Meillä oli tilaisuus tutustua monipuoliseen perusnäyttelyyn teemalla Maatalouden aika, matka läpi 3000 vuoden. Tarkasteltavana oli paljon silmin nähtävää ja korvin kuultavaa. Kivikaudesta aloitettiin ja päädyttiin nykyaikaiseen leikkuupuimurisimulaattoriin. Ajan virta-pienoismallisarjalla oli kuvattu hienosti joenvarsikylän kehitys läpi vuosisatojen. Museon piha-alueella on kattava kokoelma erilaisia heinälatoja tutustuttavaksi ja konehallissa etenkin miesväelle nostalgista nähtävää. Museo on esim. koululuokkien suosittu käyntikohde.

Nautittuamme maittavan lounaan noutopöydästä kapusimme taas bussiin ja matka jatkui… minne? Pöytyän Riihikosken suuntaan ajeltiin, käännyttiin sinne ja tänne, tie mutkitteli ja kapeni muuttuen soratieksi ja takapenkin suunnasta alkoi kuulua supatusta ’tiedetään, tiedetään’. Perillä odotti seuruettamme omaleimainen Enkelipuisto. Se on täynnä ITE-taiteilija Kyösti Iitin kierrätysmetallitöitä, erilaisia patsaita elämän tarjoamista aiheista. Taiteilija itse opasti meitä puistossaan kertoillen samalla elämänvaiheistaan. Jokainen työ oli kuvaavasti nimetty ja niihin liittyi aina jokin tarina. Kyösti Iitti on itse rakentanut järven kuivalle mäntykankaalle ja sijoitellut työnsä polun varteen. Hieno paikka!

wp_20160917_041 wp_20160917_029 wp_20160917_025 wp_20160917_018 wp_20160917_043wp_20160917_033

Kotimatkalla poikkesimme vielä toistamiseen Pahkapirtin kahveille. Tulipas taas todistettua, ettei aina tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Lähiseuduiltakin löytyy mukavaa nähtävää päivän reissuun. Uusiakin kasvoja oli porukkaan lähtenyt ja entisiähän ei mikään pidä poissa. Niin mahdottoman mukava on hypätä rattaille tässä porukassa ja katsoa, mitä mahtaa olla päivän ohjelmassa. Vitsit olivat ainakin siirtymätaipaleilla niin hauskoja, että onneksi turvavyöt estivät naurusta hytkyvien retkeläisten tippumisen penkiltä!

wp_20160917_052

Runoili ja kuvasi Anna-Maija Kurki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *