Joulu otettiin vastaan laulaen ja syöden

Posted by on joulu 15, 2015 in Galleria | 1 comment

Kun otetaan lukuun Pukki ja keittiöväki meitä taisi olla kuutisenkymmentä! Paikkana Urjalassa oli Kahvila Onnikka, jota tällä kertaa jäsenemme Ilse Taalas upeasti emännöi. Kaikki toimi! Maut olivat kohdallaan. Ja tuoksut. Irmeli Niemi veti laulut, joita Osmo Korpela tuttuun tapaan säesti. Porukkamme on laulutaitoista väkeä, ei yksinomaan kovaäänistä vaan nuottitietoista.

Puuropuheen pitänyt Reijo Mäkinen arvuutteli puuron ikää. Ei siis sen, mitä tarjolla oli, vaan yleisemminkin. Vastausta emme heti saaneet, kun sosiaalinen mediakin oli jäänyt kotiin tällä kertaa. Alta löytyy lyhyt kuvaus eräästä historian lähteestä. Kaksi ja puoli tuntia hurahti aivan hetkessä. Kiitos upeat laulajat!

Arvonnan pääpotin korjasi tällä kertaa Päivi Latovehmas. Onnittelut. Joulurauhaa ja onnea tulevaan vuoteen 2016.

WP_20151214_17_45_24_Pro

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puurropuheen pitänyt Reijo Mäkinen muisteli puuron ikää sitä tarkemmin muistamatta. Vilkkaan keskustelun puhe aiheutti.

WP_20151214_18_31_18_Pro

Joulupukki kävi ja juttu luisti.

WP_20151214_18_32_05_Pro

Osmo Korpela loihti haitaristaan sulosävelet, Irmeli Niemi veti laulut.

WP_20151214_19_30_44_Pro

Jaska ”punkkitohtori” Tammi jakoi lauluväelle makeat osingot

WP_20151214_18_29_58_Pro WP_20151214_17_36_43_Pro

 

Lauluväki sai tilan täyttymään joulutunnelmasta.

 

Puurosta sananen

www.ruokatieto.fi

Suomalainen perinteinen joulupuuro on kautta aikojen ollut kaura- tai ohraryynipuuro. 1800-luvulla Suomeen alettiin tuoda ulkomailta riisiä, mutta se oli kallista ruoka-ainetta ja vain rikkaat pystyivät ostamaan sitä. Eksoottista riisipuuroa pidettiin arvokkaampana kuin ohrapuuroa, ja tästä syystä riisipuuroa valmistettiin erityisesti juhlaruoaksi. Riisipuuroa tarjotaan edelleen jouluruokana, vaikka siitä tulikin 1900-luvulla arkiruokaa. Nykyisin riisipuuron kiehtovuus joulupöydässä perustuu siihen piilotettuun manteliin. Tämä tapa on peräisin keskiajan Englannista, missä ylhäisöllä oli loppiaisena tapana piilottaa papu ohrapuuron joukkoon. Mantelin piillottaminen joulupuuroon omaksuttiin Suomeen Ruotsista, mutta aluksi se esiintyi vain kaupunkilaiskodeissa. 1900-luvulla siitä tuli kaikkien suomalaisten joulurituaali.

Siirtomaatuotteet halpenivat 1880-luvun lopulla, kun höyrylaivojen yleistyminen pienensi kuljetuskustannuksia. Näin vaatimattomatkin taloudet saattoivat ostaa joulupöytään varojen mukaan manteleita, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja rusinoita. Tapa syödä jouluna rusina-, luumu- tai sekahedelmäkeittoa tuli vauraimpiin talonpoikaistalouksiin 1800-luvun lopulla.

Sekahedelmäkeitto yleistyi 1920- ja 1930-luvuilla kaikkien kansankerrosten joulupöytiin. Sotavuosina joulun jälkiruoat muuttuivat ankeimmiksi, mutta riisipuuro ja sekahedelmäkeitto palasivat jälleen 1950-luvulla. Pula-ajan lapset saivat pahimman ankeuden hellittäessä omenan tai appelsiinin, mikä oli monille ikimuistoinen lahja.

One Comment

  1. Puuro ja sekametelisoppa olivat herkullista ja tunnelma sydämellisen lämmin, Kiitos! Rauhallista Joulua toivotellen!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *